Joulukalenteri: 15. luukku

Voisitko viettää joulun  ulkomailla?

- Minä en voisi viettää joulua ulkomailla - joulun minulle tuo nimenomaa armas kotimaamme Suomi. Haluan olla kotona, tutussa säässä, tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa. En halua, että joulua vietetään vesileikkejä pelaten. Toki on samanlaisia maita ilmastoltaan kuin Suomi, mutta ei se joulu silti samalta tuntuisi jos sen viettäisi oman maan rajojen ulkopuolella. 

Suruun siivoilua

Olen suorittanut joulusiivon tänään vihdoinkin loppuunsa. Näin suurta puuskaa en osannut odottaa ennen kuin kuulin, että pappa on taas mennyt huonoon kuntoon ja joutunut sairaalaan. Siivoileminen on siis ollut ikään kuin surun karkottamista. Pelkään joulun puolesta. Sitä ei tietenkään peruta, mutta mitä luultavimmin se vietetään kaupungissa... Toisaalta kun asiaa ajattelen, on ihan mikä tahansa hyvä kunhan pappa on mukana ja kunnossa. Toivon vain että hän pääsee jouluksi sairaalasta. 

Tuntuu, että tunnelma tavallaan lopahti. Joulu tuntuu enemmän pelolta kuin ilolta. Tänä vuonna vaihteeksi taas näin - viimeksi oli samanlaiset joulufiilikset vuonna 2010 kun pappa sairastui juuri joulun alla. Vanhuus ei tule yksin, mikä on surullista. Joulu kuitenkin tulee - uskon niin. 

Joulukalenteri: 14. luukku

Miten teillä miesväki (jos on) suhtautuu joulun viettoon?

- Meillä mies on ihan mukana joulussa - ainakin henkisesti. Ei hän oikeastaan valmisteluihin osallistu, mutta ripustelee kyllä valoja sun muita, jotka tulevat korkealle. Kyllä hän ihan tykkää kun hääräilen kotiin joulua, vaikkei osaakaan olla siitä samalla tavalla innoissaan kuin minä. Häntä ei haittaa, että kämppä on täynnä tonttuja ja muuta härpäkettä. Olen tainnut löytää siis aika ihanan miehen kun on niinkin avoin joulua kohtaan. (: Hän käy jopa shoppailemassa joululahjoja ihan itsekseen ja jopa hieman stressaa niistä. :D 

Oma isäni on aika ollut jouluihminen, hän tekee laatikoita sun muita itselleen. Lapsuudesta muistan, että isä oli paljon mukana jouluvalmisteluissa - koristeluissa ja ruokapuolessa. Myös pappa on ollut aina mukana joulun valmisteluissa - nykyään hän alkaa olla niin vanha, että suomme hänen jo istua ja vain nauttia kaikesta. Meillä miesväki on siis hyvinkin jouluhenkistä. 

Parhaat itse tehdyt karkit

Kokeilin ohjetta, jonka löysin Joko joulun alkaa saa... blogista ja siitä tuli kyllä ehdoton suosikkini. Kyseessä ovat siis suklaaseen kastetut piparminttunapit. UIkonäkö ei päätä huimannut, joten kuvaa en viitsinyt ottaa. Kuvalliset ohjeet löydät yllä mainitsemastani blogista. Maku on kuitenkin ihanan raikas suklaan ja piparmintun yhdistelmä. 

OHJE:

0,5 tölkillistä makeutettua kondensoitua maitoa

n. 6dl tomusokeria

1 rkl piparminttuaromia

200 g tummaa suklaata

3 rkl sulatettua voita/rypsiöljyä

Sekoita piparminttuaromi ja noin 2dl tomusokeria kondensoituun maitoon. Ala sitten pikkuhiljaa vatkaimella sekoittaen lisäämään tomusokeria. Taikina on valmista kun se alkaa muistuttaa muovailuvahaa. Pyörittele siitä sitten haluamasi muotoisia palleroita ja pane kylmään noin tunniksi. Kun pallerot ovat hieman kovettuneet, sulata suklaa ja dippaa pallerot siihen. 

Miehestä nämä olivat liian raikkaita palleroita, mutta minä rakastuin. Olen muutenkin AfterEight-hullu, joten ei ihme, että nämä upposivat. Nämä voisivat olla myös ihan kiva lahjaidea, vaikka ovatkin kovin kotitekoisen näköisiä :D No, se on kai tarkoituskin. 

Joulu hiipii meille pikkuhiljaa...

Pikkuhiljaa olen saanut asuntoomme joulun tuntua - muuallekin kuin olohuoneeseen. Toki olohuoneessa on silti ehkä tunnelmallisinta, siellähän meillä eniten aikaa vietetään. Tänään käytiin miehen kanssa vielä Anttilassa hyödyntämässä 20€ etuseteli (kun ostaa 100 eurolla). Löysin eteiseen juuri sopivan ja kauniin värisen maton, jollaista olen kaivannut. Se oli jo muutenkin 40% alennuksessa ja sitten vielä saatiin kaikista ostoksista 20 euroa alennusta - ihan hyvä kauppakeikka siis. 

Seuraavissa kuvissa pieniä paloja joulusta, joka kotiamme pikkuhiljaa valtaa. 

Meillä on tänä vuonna vain pikkukuusi tilan puutteen ja vauvakissan takia. Se koristaa kotiamme kirjahyllyn päältä. 

Ikean kauniit kellot ripustin olohuoneen lampusta roikkumaan.

Tämä hauska kuu-ukko on äitini peruja, se valaisee olohuoneen ikkunasta ja eilen panin ulkoapäin merkille, kuinka kivalta se näyttää.  

Eteisessä ensimmäisinä vastassa ovat nämä hauskat tonttu-pojat!

Ehdoton suosikkini on tämä äitini aikoinaan tekemä tonttupuu. Se on todella hauska ja kaunis koriste, joka pääsee ensimmäistä kertaa tänä vuonna esille minun omassa kodissani. Äidille jäi toinen tonttupuu. 

Tämä tonttuherra etsii vielä paikkaansa. 

Lapsuuteni tontut ovat löytäneet tiensä sohvan selkämykselle. 

Tänään olen väsäillyt paljon lahjoja ja nyt on jo melko valmista. Löysin myös kivan lahjan hyvälle ystävälleni - olen suorastaan ihmeissäni, että olen löytänyt kaikille tärkeimmille jotain osuvaa ja mukavaa. Olin jo valmistautunut tekemään herkkukorit jos muuta en keksi, mutta nyt ei tarvitsekaan.